GoogleDocsin lomakkeen käyttö

GoogleDocsin lomake

Ti 26.1.10 - Sorto ja suunta veden suhteen

Sorto

- Tuulen ja aallokon vaikutuksesta alus ajautuu eli "sortuu" suojan puolelle
- Käytännössä sorron suuruus saadaan aluksen vanavedestä suuntimalla

- Sorto on huomioitava haluttaessa kulkea tiettyyn suuntaan

- Konevoimaisilla aluksissa sorto on yleensä pieni, painolasti lisää sorron suuruutta
- Purjealuksilla aina merkittävä, sorto lisääntyy tuuleen päin ohjattaessa
- Myös aluksen rakenne, syväys, vauhti sekä purjeiden asento ja määrä vaikuttavat sorron suuruteen



- Itätuuli vie länteen = "Tuulee idästä"
- Sorto on positiivista, kun tuulee veneen oikeaan kylkeen
- Sorto on negatiivista, kun tuulee veneen vasempaan kylkeen

Laskeminen

SVS = Suunta veden suhteen
SO = Sorto ("Virran vaikutuksen huomiointi")
TS = Tosisuunta ("Suunta kartalla")
ER = Eranto ("Maan magneettisuuden huomiointi")
MS = Magneettinen suunta
EKS = Eksymä ("Veneen oman magneettisuuden huomiointi")
KS = Kompassisuunta ("Kompassin näyttämä suunta")


Lähteet:

Heikkinen, H. & Lammi, P. (WSOY): "Merenkulkijan opas"

Ti 19.1.10 - Virta ja virtakolmion piirtäminen

Virta

- Vesimassan siirtymistä pohjan suhteen
- Vene kelluu vesimassan mukana, ts. virran suuntaan

- Ilmansuunta ilmoittaa, MIHIN suuntaan vesimassa on liikkeessä. Ts. pohjoisvirta vie vesimassaa pohjoiseen eli virran suunta on 0°.

VRT. Tuulen suunnassa ilmansuunta ilmoittaa, MISTÄ suunnasta tuuli puhaltaa. Pohjoistuuli = tuulee pohjoisesta.

Muistisääntö: "Tuuli tuo ja virta vie"

Virta Suomen vesillä

- Vaikutusta tarvitse huomioida navigoinnissa
- Johtuvat pääosin tuulista sekä ilmanpaineen vaihteluista
- Perusvirtaukset: Vesi kulkee Tanskan salmista Baltian rannikkoa pitkin kohti pohjoista, josta

1. Suomenlahdella Viron rannikkoa itään ja takaisin länteen Suomen rannikkoa pitkin
2. Pohjanlahdella Suomen rannikkoa pohjoiseen ja takaisin Ruotsin rannikkoa pitkin etelään

- Virran nopeus on keskimäärin 0,5 solmua

- Sääolosuhteiden vaikutus: Korkeapaine painaa veden pintaa alas, jolloin vesi virtaa poispäin. Matalapaine päinvastoin. Myös tuuli vaikuttaa virran suuruuteen.

Veneen nopeus

Kaksi nopeutta:
1. Nopeus Veden Suhteen (NVS)
2. Nopeus Pohjan Suhteen (NPS)

NVS saadaan moottorin tai purjeiden voimalla (luetaan veneen lokista), NPS virran suunta ja nopeus huomimalla (laskemalla virtakolmio).

Virtakolmio

- Sivut vektoreita, ts. niillä on sekä suunta että pituus

Ti 12.1 - Ensimmäinen luento

Kurssin sisältö

Tervetuloa!

Tämä blogi toimii Helsingin työväenopistossa keväällä 2010 pidettävän rannikkolaivuri -kurssin muistiinpanoina.